Uutiset
      -------------------------------------------------------------------------------------------------

Syyskuussa 2014:
Sisäkattoyhdistyksen hallitus on nimennyt yhdistyksen pitkäaikaisen vaikuttajan Erkki Valtavirran yhdistyksen kunniajäseneksi


      -------------------------------------------------------------------------------------------------
2012 ->2013

Impivaaran uimahallissa silkkidiffuusio tuo luonnonvalon

Arkkitehti johti orkesteria, mutta alakattourakoitsija rytmitti työmaasisävalmistusvaihetta. Suomen Sisäkattoyhdistys ry valitsi Turun Impivaaran uimahallin vuoden
2012 kohteeksi.

Pelkästään nimi ei linkitä Impivaaran uimahallia kansalliskirjailijan teokseen: hallin altaat ja tilat on nimetty Seitsemän veljeksen mukaan ja vähän on kuin Kiven tarinoita kuuntelisi, kun peruskorjaus- ja laajennustöissä mukana olleet
pääsevät hanketta kuvatessaan vauhtiin. ”On tämä ollut ielenkiintoinen ja poikkeuksellisen iso projekti Suomen mittakaavassa”, reilut 20 miljoonaa maksaneen hankkeen alakattourakasta vastanneen Sisustus-Nummi Oy:n toimitusjohtaja Riku Wuokko sanoo. ”Allasosastot olivat alakattojen osalta haasteellisia. Rakentamisen lähtökohtana oli niiden arkkitehtonisen ilmeen säilyttäminen, hän jatkaa ja ottaa myhäillen ja tyytyväisenä vastaan tiedon Sisäkattoyhdistyksen myöntämästä kunnianosoituksesta. ”Vuoden 2012 alakattokohde. Ei hullumpaa.”

Altaat täynnä telineitä

Turun kaupungin omistama Impivaaran uimahalli on otettu käyttöön vuonna 1975. Se oli aikoinaan lajinsa suurin ja kaunein Pohjolassa, ja edusti tuolloin suunnittelun ehdotonta huippua. Aika ja liki 300 000 kävijää vuodessa olivat jättäneet perinteistä 70-luvun uimahalliarkkitehtuuria ja rakennustapaa edustaneeseen halliin kuitenkin jälkensä. 2000-luvun alussa havahduttiin, ettei halli teknisesti sen enempää kuin toiminnallisestikaan vastannut tarpeita ja nykyaikaisia käyttövaatimuksia; myös julkisivu ja vesikatto vaativat remonttia. Kunnostus- ja korjausvaihtoja oli tarjolla kaksi: peruskorjaus tai peruskorjaus ja hallin laajennus. Perusteellisen pohdinnan jälkeen kaupungin isät päätyivät jälkimmäiseen ratkaisuun.

Impivaaran uimahallin peruskorjaus- ja laajennusurakasta vastasi Skanska talonrakennuksen Länsi-Suomen alueyksikkö. Rakennuspäällikkö Vesa Hintukainen toteaa, että uimahalli ei ylipäätään ole rakennuskohteena helpoimmasta päästä. ”Vaikka paljon on tavallista työtä, on myös paljon erityisosaamista vaativia yksityiskohtia. Ne kaikki pitäisi periaatteessa tehdä paikalla”, hän sanoo viitaten erityisesti alakattorakenteiden detaljeihin.

Hintukainen kiittää Sisustus-Nummen innovatiivisia näkemyksiä. ”Kävimme tilaajan kanssa vaihtoehtoja läpi, ja päädyimme alakattourakoitsijan esittämään esivalmistettuun kasettiratkaisuun.”

Hintukaisen mukaan työmaan aikataulu oli tavan mukaan tiukka, ja työvaiheitten ajoittamisessa oikeaan kohtaan riitti laskemista. ”Arkkitehdin näkemys saneli tavoitteet, mutta alakattourakka rytmitti tekemistä. Oli pidettävä huoli, että työmaalle mahtui muutakin kuin telineet”, hän naurahtaa. ”Mutta oli se näky, kun altaat olivat niitä täynnä.”

Tarina seitsemän veljeksen seikkailuista palaa väistämättä mieleen, kun Hintukainen ja Wuokko lennokkaasti kuvaavat, miten työporukat tekivät parhaansa, että pääsivät pois toinen toisensa jaloista. ”Yksi ryhmä purki tellinkejä alta, kun toinen valoi allasta. Naamakkain sitä välillä oltiin.”

Huumorin sävyttämässä keskustelussa on taustalla asiantuntemus ja ammattitaito. ”Isolla työmaalla on aina riskitekijöitä, joiden minimoimiseksi on turvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota”, Hintukainen sanoo ja kiittää Impivaaran hallityömaalla urakoineita. ”Pieniä nirhautumisia lukuun ottamatta yhtään tapaturmaa ei sattunut.”

Toiminnallinen perusratkaisu on helppo hahmottaa

Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit. ”Toimistomme kantava teema kaikessa suunnittelussa on luonnon valo”, Jukka Siren sanoo ja korostaa, että myös peruskorjaushankkeissa arkkitehti useimmiten haluaa jättää ”oman näköisensä jäljen” siitä huolimatta, että korjattavan kohteen alkuperäistä ilmettä olisikin määrä noudattaa. Hän muistuttaa, että arkkitehdin tehtävä on säilöä kullekin ajalle tyypilliset kerrostumat rakennukseen. ”Salon sisäliikuntahalli, Salohalli, oli ensimmäinen liikunta-alan suunnittelukohteemme, jossa luonnonvalo nousi arkkitehtonisissa ratkaisuissa merkittävään rooliin. Se herätti valmistuessaan 90-luvun laman jälkeen paljon huomiota ja ohjasi uusien liikuntarakennusten luonnonvaloratkaisuja”, hän sanoo.

Kuvat uudistetusta kohteesta saavat katsojankin oikaisemaan ryhtinsä: Salohallin suorituspaikat kylpevät päivänvalossa, joka suorastaan houkuttelee harjoittelemaan.
”Näitä urheilu- ja uimahalleja on sittemmin tehty enemmänkin”, Siren huomauttaa. Turun Impivaarassa rakennushommiin päästiin 2009, ja uimahalli otettiin jälleen käyttöön viime vuoden helmikuussa. Käytännössä vanhasta hallista jäi jäljelle pelkkä betonikuori. Vanha julkisivu purettiin kokonaan ja korvattiin uudella. ”Laajennusvaraa oli alun alkaen kaavailtu hyppyaltaan taakse, mutta meidän suunnitelmassamme lisärakentaminen istui paremmin 50 metrin altaan jatkeeksi hallin päätyyn. Vanhasta rakennuksesta purettiin pois pieni siipi osa, jossa oli vanha lastenallas ja uimaopetukseen käytetty allas”, Siren sanoo. Hän toteaa, että perusparnnuksen arkkitehtoninen ratkaisu perustuu siihen, että vanhaa katsomolinjaa jatkettiin uudella katsomolla ja sillalla. ”Suuret kilpa- ja kuntouintialtaat sekä monitoimiallas sijoittuvat katsomolinjan varrelle. Parvelta avautuvat väljät näkymät kaikkiin allastiloihin.
” Siren huomauttaa, että huolimatta hallin suuresta koosta, sen toiminnallinen perusratkaisu on helppo hahmottaa ja ymmärtää melkein yhdellä silmäyksellä.

”Impivaaran uimahallin kaltainen suuri kohde edellyttää monien asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja rakentajien hyvää yhteistyötä”; Siren sanoo ja huomauttaa, että arkkitehtitoimistossakin työtä tekee iso tiimi, jota hän kiittelee mainiten erityisesti projektiarkkitehti Antti Kunnaksen. ”Eri vaiheissa työhön osallistuivat myös arkkitehdit Jarmo Pirinen, Liisa Tuohimaa, Aarno Alanko, Katriina Teräsvuori
ja Hanna Peitarila.

Lanun reliefi leimaa tunnelmaa

”Ja katsohan julkisivua”, Jukka Siren sanoo. ”Mitä sanot?” Muutos on häkellyttävä. Suomalaiseen uimahallirakentamiseen perinteisesti kuuluneet karheanharmaat pesubetoniset kuorielementit on purettu ja niiden tilalle on asennettu suurikokoiset, keraamiset laatat. ”Tummat sävyt istuttavat ison rakennuksen hienosti ympäröivään metsämaisemaan”, Siren miettii.

Oman leimansa julkisivulle antaa turkulaisen kuvataiteilijan Ann Sundholmin 'Taivaan vuohet'-teos, joka on tuotettu yhteistyössä Turun Museokeskuksen kanssa. Sisätiloissa on hallin syntyajalle tyypillistä taidetta. Jukka Siren muistuttaa, että Olavi Lanun suurikokoinen puureliefi hyppyaltaan takana on nähnyt koko remontin ja vuosien varrella paljon muuta. ”Teos leimaa vahvasti hallin tunnelmaa”, Jukka Siren sanoo ja ottaa uudelleen puheeksi valaistuksen merkityksen. ”Katsopas tätä”, hän sanoo ja osoittaa hallin isojen ikkunapintojen yläosan harsomaista himmennystä. ”Silkkidiffuusio. Valo siivilöityy silkkipainotekniikalla tehdyn kalvon läpi, hajoaa tasaisesti eri suuntiin eikä häikäise uimaria. Hallissa on miellyttävän pehmeä luonnon valo, jossa on miellyttävä uiskennella.”

 

Pelissä on hienoa olla mukana
”Kokemus opettaa”, Riku Wuokko sanoo. Hän toteaa, että vaikka uimahallirakentamisessa on osin oma kaavamaisuutensa, ovat kaikki kohteet kuitenkin yksilöllisiä, ja vaativat tarkan detaljisuunnittelun. ”Allasosastot toivat oman haasteensa myös Impivaaran alakattoprojektiin”, hän sanoo. ”Lähtökohtana kaikelle tekemiselle oli, miltä lopputuloksen pitää arkkitehtonisesti näyttää.”

Uudisosan runko noudattaa pitkälti alkuperäistä teräsbetoniseinä-, pilari-, jännebetonipalkkirakennetta. Palkkien päällä yläpohjassa on ontelolaatat, niiden
päällä eriste ja bitumikermikate. Alakaton kasettiratkaisu on Sisustus-Nummen oma järjestelmä: erinomaista siinä Wuokon mukaan on se, että rakenne pitää alakaton verhouksena käytetyn puuritilän suorana ja paikallaan. Alakaton yläpuolinen rakenne vaati höyrytiiveyden. Allasosaston akustiikka on varmistettu kasettien höyrynsulun väliin asennetuilla Evona-akustiikkalevyillä.”
Alakatto on arkkitehtonisesti vaikuttava: yhtä aikaa perinteitä kunnioittava ja juhlavan moderni. Merkillepantavaa ja vaikuttavinta on huolellisen käsityön, ammattitaidon, leima.

Rakentamisessa on Wuokon mukaan kohteesta riippumatta hienointa kokemus siitä, että on pelissä mukana. Hän vakuuttaa, että kaikkeen löytyy aina ratkaisu, kunhan etsimisen ilossa on mukana aimo annos tietoa ja nöyryyttä. ”On oltava rohkeutta kokeilla. Kynnys uuden tekemiselle ei saa olla liian korkea”, hän sanoo. ”Onnistumisen tunne on myös palkitsevaa. Se, että voi olla työstään ylpeä.”

Wuokko korostaa myös yhteistyön merkitystä. ”Rakentaminen, jos mikä, on yhteistyötä”, hän sanoo. ”Sisäkattoyhdistyksessä on kaikkiaan 36 jäsen yritystä, ja kyllä yhteistoiminta on käytännössä edennyt juhlapuheita pitemmälle. Vaikka kohteista kisataan kaikin voimin, on apuvoimia ja ammattitaitoa tarjolla ja saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan.”

Riku Wuokko toivoo, että yhteiskunnassa ylipäätään opittaisiin arvostamaan taas perinteisiä kädentaitoja, ammattiosaamista ja -koulutusta. ”Kaikki eivät voi, eikä kaikkien tarvitsekaan, tehdä rakettitiedettä. Arkipäiväiseltä kuulostavat työt esimerkiksi rakennuksella ovat usein enemmän kuin vaativia. Alakattojenkin tekemisessä tarvitaan sekä kättä että silmää”, hän muistuttaa. ”Ammattimiehen työ on arvonsa ansainnut.”

Infobox

Sisäkattoyhdistys pyrkii toiminnallaan tukemaan sisäkattotöiden ammattialaa. Yhdistyksen tavoitteena on käytettävissä olevin keinoin parantaa työn laatua ja kehittää alalla toimivien työturvallisuutta.

Sisäkattoyhdistys nimeää vuosittain merkittävän alakattokohteen vuoden kohteeksi; valintaperusteita ovat työn haasteellisuus ja näyttävyys. Impivaaran uimahalli valittiin vuoden 2012 alakattokohteeksi erityisesti työn vaativuuden vuoksi. Yhdistyksen jäsenillä on työssään suuri vastuu, jonka merkitys korostuu Impivaaran uimahallin kaltaisissa sisäkattotöissä.